Raamattu on täynnä sanoja, jotka katsovat ylös taivaisiin ja tähtiin. Olemme valinneet tähän tähtitieteeseen liittyviä kohtia ja lisänneet kuhunkin lyhyen huomautuksen (lainausten lähteenä on Douay-Rheims-raamatunkäännös).

Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, ja hän teki myös tähdet.

1. Moos. 1:16 (Douay-Rheims)

Aurinkoa ja Kuuta ei tässä kutsuta nimeltä, vaan ainoastaan ”suuremmaksi valoksi” ja ”pienemmäksi valoksi”. Taivaankappaleet kuvataan jumalien sijaan luotuina, joista kullekin on annettu oma tehtävänsä.

Kun katselen taivasta, sinun sormiesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen, että sinä häntä muistat?

Psalmi 8:4–5 (Douay-Rheims)

Yötaivaan äärettömyyden edessä tunnistamme, kuinka pieniä olemme. Psalmi laulaa ihmeestä, että Jumala silti muistaa meitä.

Hän laskee tähtien määrän ja kutsuu ne kaikki nimeltä.

Psalmi 147:4 (Douay-Rheims: 146:4)

Paljain silmin näkyy vain muutama tuhat tähteä, mutta kaukoputken aikakaudella niistä on tullut lukemattomia. Tämä jae tuo mieleen, miten tähtitiede on luetteloinut tähdet ja antanut niille numerot ja nimet.

Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on luonut nämä? Hän, joka tuo esiin niiden joukot täysilukuisina ja kutsuu ne kaikki nimeltä.

Jes. 40:26 (Douay-Rheims)

”Nostakaa silmänne korkeuteen” ja katsokaa: tämä on havainnoinnin varsinainen lähtökohta.

Kun he näkivät tähden, heidät valtasi suuri ilo.

Matt. 2:10 (Douay-Rheims)

Tähti, joka opasti tietäjät heidän matkallaan – ja nimemme alkuperä.

Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen jälkeläisensä, kirkas kointähti.

Ilm. 22:16 (Douay-Rheims)

Kointähti on Venus, joka loistaa itäisellä taivaalla ennen aamunkoittoa. Se kuvataan tähdeksi, joka ilmoittaa yön päättymisestä ja aamun tulosta.

Tämän sivuston vasemmassa palstassa näitä jakeita näytetään vuorotellen, yksi kunakin päivänä.